PRESIDENTTI STUBBILLA OLI IDEA SUOMEN JA RUOTSIN BISNESYHTEISTYöLLE – ”EN VOI LIIOITELLA SITä, KUINKA KUUMAA KAMAA OLEMME NYT MAAILMASSA”
Presidentti Alexander Stubbin valtiovierailulle osallistui myös elinkeinoelämän kerma Suomesta ja Ruotsista.
”On vaikea olla rakastamatta Suomea”, sanoi Business Swedenin toimitusjohtaja Jan Larsson avatessaan elinkeinoelämän seminaarin, joka järjestettiin Tukholmassa tiistaina presidentti Alexander Stubbin valtiovierailun kunniaksi.
Larsson perusteli tunteitaan sillä, että Suomi on valinnut kansallishymnikseen Maamme-laulun, jonka toisessa säkeistössä sanotaan: On maamme köyhä, siksi jää.
”Vaatii henkistä vahvuutta valita tuo kansallislaulukseen.”
Suomen humoristisesta ja lämminhenkisestä kehumisesta ei muutenkaan ollut tulla loppua. Sitä enemmän ylistettiin ainoastaan Suomen ja Ruotsin yhteistyömahdollisuuksia. Osallistujat seminaarissa olivat Suomen ja Ruotsin elinkeinoelämän ehdotonta kermaa: Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark, Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo, Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko, Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin, Saabin toimitusjohtaja Micael Johansson, Investorin hallituksen puheenjohtaja Jacob Wallenberg, ja niin edelleen. Myös kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel osallistuivat seminaariin, ja kuningas Kaarle XVI Kustaa yhdessä presidentti Stubbin ja pääministeri Ulf Kristerssonin kanssa kävivät lyhyemmin paikalla.
Yhteistyötä energiatuotannossa ja jäänmurtamisessa
”Pohjoismaat ovat oikeastaan globaalistikin energian johtotähti”, sanoi Markus Rauramo energiaa käsitelleessä paneelissa. ”On hyvin vaikea löytää koko maailmasta systeemiä, jossa olisi 400 terawattituntia puhdasta, luotettavaa ja kohtuuhintaista energiantuotantoa, jolla on mahdollisuus kasvaa.”
Siitä kasvusta Rauramo halusikin puhua.
”Keskeinen asia mahdollisessa yhteistyössämme on ydinvoima: sen yhteinen sääntely, skaalautuvuus, ja kohtuuhintaisuus. Meille on tärkeää pitää tuotantokustannukset niin matalina kuin mahdollista.”
Fortum selvittää ydinvoiman lisärakentamisen mahdollisuuksia sekä Suomessa että Ruotsissa. Rauramo nosti esille mahdollisuuden yhteisen ydinvoimasääntelyyn ja yhdessä koordinoituun ydinvoimarakentamiseen – mikä todennäköisesti laskisi rakentamisen kustannuksia.
Energiayhteistyö oli vain yksi esimerkki seminaarissa käsitellyistä yhteistyömuodoista. Puhujat toivat moneen kertaan esiin myös Suomen ja Ruotsin voimien yhdistämisen EU:ssa, sisämarkkinoiden suojelemisen, valtiontukien vastustamisen, tekoäly-yhteistyön ja vihreän siirtymän yhteisen edistämisen esimerkiksi yhteisten infrahankkeiden muodossa. Rauma Marine Constructionsin hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Stig Gustavson ajoi myös Suomelle ja Ruotsille yhteistä jäänmurtajalaivastoa.
Stubbillakin ehdotus yhteistyöstä
Alexander Stubb piti tilaisuudessa lyhyen puheenvuoron. Hän valitteli, että pandemian, Ukrainana sodan ja energiakriisin myötä Euroopassa on entistä enemmän puhetta valtionavuista ja kilpailua heikentävistä toimista.
Hän toivoi paluuta perusasioihin EU:n sisämarkkinoilla ja Ruotsin ja Suomen yhteistyötä tietyillä sektoreilla.
”Ymmärrän täysin, että suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset kilpailevat. Se on hyvä. Mutta on alueita, joissa meidän kannattaa tehdä yhteistyötä, oli se sitten infrastruktuurihankkeita, sähköverkkoja, kriittisiä mineraaleja, vihreää terästä, akkuteollisuutta. Meidän on löydettävä yhteinen polku”, presidentti kannusti.
Hän painotti, että maailmantilanne ja Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ovat maillemme ennemmin mahdollisuus kuin uhka – myös Itä-Suomelle, joka kärsii pahiten idänkaupan loppumisesta.
”Miksikö? Olemme juuri solmineet Yhdysvaltojen kanssa äärimmäisen tärkeän DCA-sopimuksen, ja amerikkalaiset ovat superkiinnostuneita siitä, mitä teemme.”
Presidentillä oli ehdotus.
”Tiimini varmaan tappaa minut tämän ehdotuksen vuoksi. Ja en tiedä jos teollisuusjohtajatkin haluaisivat”, hän arveli, mutta jatkoi kuitenkin:
”Kun kerran elämme maailmassa, jossa hallitusten on avattava ovia kauppasuhteille, miksi emme järjestäisi Suomen ja Ruotsin yhteisiä vienninedistämismatkoja?”
Ne voisivat olla valtionpäämies- tai hallitusjohtoisia, ja mukana seuraisi elinkeinoelämän delegaatio.
”Brändimme on äärimmäisen hyvä. En voi liioitella sitä, kuinka kuumaa kamaa olemme nyt maailmassa, erityisesti Yhdysvalloissa.”
Presidentillä oli yhteismatkalle jopa englanninkielinen slogan valmiina:
”Finland and Sweden – even cooler than you think.”
Stubb kertoi kantansa Venäjän jäädytettyihin varoihin
Seminaarin jälkeen Stubb tapasi vielä suomalaista mediaa suurlähettilään virka-asunnolla. Uusi Suomi kysyi Stubbilta, mitä hän ajattelee Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämisestä Ukrainan hyväksi.
”Kannatan ajatusta kokonaisuudessaan eli sitä että näitä varoja käytetään. Sitten on toinen asia miten niitä käytetään”, Stubb vastasi.
”On puhuttu siitä, että voidaan käyttää niistä tuloutettavia varoja, windfallia tai verotuksen kautta tuloutettavia.”
Stubb kertoi keskustelleensa aiheesta Belgian pääministerin Alexander de Croon kanssa.
”Hehän tulevat ohjaamaan aika paljon niistä kotiutettavista tuloista Euroclearin kautta suoraan Belgian valtiolle. Varmasti löytyy jonkinlainen malli, jossain vaiheessa voisi ehkä harkita myös niiden vivuttamista eli jonkinlaista rahastoa. Mutta se että irrotettaisiin varat yksi yhteen Ukrainan käyttöön nyt, se olisi varmaan juridisesti aika monimutkaista”, presidentti sanoi.