SUOMALAISTEN KESKUUDESSA ON ”KOKO AJAN KäYNNISSä” ILMIö, JOKA JäYTää TALOUTTA – PROFESSORI: 15 VUODESSA TAPAHTUI äKKIMUUTOS, JOLLAISTA EUROOPASSA EI OLE NäHTY
Suomea riivaa taloutta jäytävä muutos, jossa työikäisen väestön määrä laskee ja eläkeläisten kasvaa, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari. Emeritusprofessorin mukaan Suomen huoltosuhde on heikentynyt ”jyrkemmin kuin koskaan aikaisemmin” 1800-luvun lopulta alkavassa katsannossa.
Suomen bruttokansantuote per asukas ei ole kasvanut viiteentoista vuoteen, kuvaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Tapio Kuusisto Suomen talouden isoa kuvaa. Vuonna 2008 käynnistyneestä finanssikriisistä lähtien talous on siis junnannut paikallaan.
Kuusisto selitti tätä ”aika erikoistakin tilannetta verrattuna muihin maihin” kahdella merkittävällä syyllä Tilastokeskuksen järjestämässä tilaisuudessa. Sekä Suomen teollisuudessa että suomalaisen väestön keskuudessa on tapahtunut iso muutos.
”Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa on ollut merkittävä rakennemuutos. Eli vielä silloin finanssikriisin aikaan puhelinten vienti oli keskeinen korkean arvonlisäyksen osa Suomen taloutta. Ja sitten finanssikriisin jälkeen puhelinvienti poistui kokonaan aika nopeastikin muutamassa vuodessa”, Kuusisto sanoi.
”Toinen asia mikä selittää pidemmän aikavälin heikkoa kehitystä, on väestön ikääntyminen. Vaikka nyt työllisyystilanne oli edelleen vuonna 2023 melko hyvä, niin siellä on kuitenkin koko ajan käynnissä muutos, jossa työikäisen väestön määrä laskee ja samaan aikaan eläkeläisten määrä kasvaa. Ja tämä tietysti osaltaan sitten vaikuttaa hidastavasti talouskasvuun, kun työikäisen väestön määrä laskee. Tämä sitten osaltaan vaikuttaa myös niin, että eläkeläisten määrä taas kasvaa, niin sitten julkisen talouden hoivamenot ja terveyteen liittyvät menot kasvavat”, hän jatkoi.
Emeritusprofessori: Suomen äkkimuutos omaa luokkaansa Eurooppa-vertailussa
Helsingin yliopiston taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkinen nosti alkuvuonna blogissaan esiin sen, että 15 vuoden aikana on tapahtunut poikkeuksellisen jyrkkä muutos Suomen huoltosuhteessa. Huoltosuhde kuvaa ei-työikäisten määrää suhteessa työikäisten määrään.
”Huoltosuhde on heikentynyt jyrkästi finanssikriisin jälkeen − jyrkemmin kuin koskaan aikaisemmin viimeisen puolentoista vuosisadan aikana. 1800-luvun lopussa huoltosuhde oli vielä korkeampi, mutta silloin lasten osuus ’huollettavista’ oli paljon suurempi kuin nykyään, jolloin huoltosuhdetta ajaa ylös ikäihmisten väestöosuuden kasvu”, Heikkinen kirjoitti.
Hänen mielestään vähälle huomiolle on jäänyt se, että Suomessa huoltosuhde on heikentynyt poikkeuksellisen rajusti verrattuna muuhun Eurooppaan.
”Yhtä nopeaa muutosta ei ole läpikäynyt yksikään euroalueen maa, ja Euroopan unionin maistakin vain Tšekissä ja Sloveniassa huoltosuhde heikentyi enemmän kuin Suomessa 2008−2022.”
Heikkinen nostaa esiin myös sen, että Suomen taloustilanne ei näytä eurooppalaisessa vertailussa enää niin surkealta, kun bkt:n määrää verrataan työikäiseen väestöön. Näin ollen väestön ikääntyminen on heikentänyt talouskasvua Suomessa enemmän kuin muualla Euroopassa, hän toteaa.
Huoltosuhteen ongelmaa ovat poliitikot pyrkineet ratkomaan jo vuosikausien ajan. Nykyinen Orpon hallitus tekee mittavia sopeutustoimia valtionvelan taittamiseksi.
”Olisi voinut odottaa syvää lamaa” – Sitä ei tullutkaan
Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander nosti taannoin Talous & Yhteiskunta -lehdessä esiin positiivisemman katsantotavan Suomen taloustilanteeseen.
”Suurimpina ongelmina nähdään se, että talous ei ole kasvanut juuri lainkaan vuoden 2008 jälkeen ja se, että julkinen talous on ollut pitkään alijäämäinen. Ei ole yllättävää, että myös tulevaisuus nähdään synkkänä: kasvupotentiaali on vähäinen, työpanos supistuu ja julkisen talouden kestävyysvaje on edelleen ratkaisematta”, Kiander kirjoittaa.
”2000-luvun kahden ensimmäinen vuosikymmenen aikana Suomen talous on ehtinyt kokea jo monta ulkoista häiriötä, mutta niistä huolimatta kehityksessä on ollut myös positiivisia piirteitä. Työikäisen väestön määrä on kehittynyt ennustettua paremmin, työllisyysaste on noussut ennakoitua korkeammaksi, väestön ikääntymisen aiheuttamista julkisten menojen kasvupaineista on toistaiseksi selvitty, kokonaisveroaste on alentunut ja elintasoa mittaava kulutus – niin yksityinen kuin julkinenkin kulutus – on kehittynyt suotuisasti”, hän luettelee.
Kiander kuvaa, että Suomi koki vuosina 2009–2015 modernin historiansa suurimman vientikriisin. Siihen kuuluivat finanssikriisi, Nokian matkapuhelinliiketoiminnan loppuminen, paperiteollisuuden vaikeudet sekä Krimin miehitystä seuranneet Venäjä-pakotteet.
”Aiemman kokemuksen pohjalta olisi voinut odottaa näin pahan ja pitkäkestoisen vientikriisin ja heikon talouskasvun johtavan talouden syvään lamaan, suurtyöttömyyteen ja vakavaan julkisen talouden kriisin 1990-luvun tapaan. Näin ei kuitenkaan käynyt 2010-luvulla.”
Kiander: Huoltosuhteenkin olisi pitänyt johtaa kriisiin – Maahanmuuttoa ei osattu ennakoida
Kiander kirjoittaa myös, että väestön ikääntymistä on ennakoitu jo vuosikymmenten ajan ja arveltu, että luvassa on julkisen talouden kriisi. Sellaista ei kuitenkaan vielä ole nähty.
”Yllättävänä voi pitää sitä, että samaan aikaan kun uhkakuvana on ollut julkisen talouden kriisi ja kun myös todellisuudessa ylijäämät ovat muuttuneet alijäämiksi, on kokonaisveroaste ajoittaisista vaihteluista huolimatta lähinnä laskenut. Kestävyyslaskelmien valossa tällaiseen laskuun ei olisi ollut varaa”, hän kirjoittaa.
Kianderin mukaan vanhoissa kestävyysvajearvioissa ei osattu ennustaa maahanmuuton vaikutusta työvoimaan. Maahanmuutosta onkin tarjottu ratkaisua Suomen huoltosuhteen ongelmaan.
LUE LISÄÄ: