BEN ZYSKOWICZ LAUKOO SUORAT SANAT LEENA MERI -KOHUSTA: ”OLEMATON ONGELMA”
Perustuslakiin perehtynyt konkarikansanedustaja arvioi, että viimeksi Suomen oikeuslaitosta uhkasi vasemmisto Kekkosen tuella.
Pitkäaikainen kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajanakin toiminut Ben Zyskowicz (kok) pitää keskustelua oikeuslaitoksen riippumattomuudesta erikoisena ja jopa tarpeettomana.
"Mielestäni oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ei Suomessa tällä hetkellä kohdistu mitään paineita. Viimeksi sellaisia olen nähnyt 1970-luvun alussa, kun silloinen vasemmisto ja presidentti Kekkonen halusivat, että tuomarinimityksissä tulisi ottaa huomioon myös yhteiskunnalliset näkemykset", Zyskowicz sanoo.
Hänen kommenttinsa liittyy uutisiin oikeusministeri Leena Meren (ps) toimista. Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina, että ministeri on muuttanut tuomioistuimien ja syyttäjien riippumattomuutta selvittävän työryhmän toimeksiantoa.
Tarkoituksena oli tehdä valmis lakiehdotus, jossa tuomiovallan riippumattomuutta vahvistetaan perustuslakiin tehtävin muutoksin. Lakihanke käynnistyi jo edellisen hallituksen aikana. Leena Meri on puolestaan päättänyt, että lakiehdotuksen sijaan asiasta tehdään muistio.
”Olen kerettiläinen”
”Myönnän, että olen asiassa kerettiläinen, [harhaoppinen] eli edustan toisenlaista näkemystä kuin juristieliitti”, sanoo puolestaan Zyskjowicz.
Hän pitää koko hanketta turhana.
"Minä kysyn: Onko meillä Suomessa jokin ongelma tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden osalta? Minä en ainakaan tiedä mitään tällaista ongelmaa. Jos meillä ei ole Suomessa mitään tällaista ongelmaa, enkä tiedä, että mitään olisi edes näköpiirissä, niin onko tarkoituksenmukaista käyttää oikeusministeriön vähäisiä voimavaroja tällaisen olemattoman ongelman pohtimiseen", Zyskowicz sanoo.
Toisekseen hän puolustaa ministerin oikeutta johtaa ministeriöitä. Ne ovat päällikkövirastoja, joita ministeri johtaa.
"Jos ministeri on katsonut, että työryhmän työtä tulee muuttaa, tai vaikka hän olisi katsonut, että tällainen hanke tulee kokonaan lopettaa, mitä mieltä hän ei ole, niin se olisi täysin ministerin toimivallassa oleva asia”, Zyskowicz sanoo.
Zyskowicz on tullut tunnetuksi siitä, että hän kritisoi perustuslakiasiantuntijoita tunkeutumisesta liikaa politiikan areenalle, vaikka hänen mukaansa perustuslaissa on kyse tulkinnasta, jota viime kädessä eduskunnan perustuslakivaliokunta tekee. Näissä väännöissä on monesti ollut kyse vaikkapa sosiaaliturvan leikkausten perustuslaillisesta tulkinnasta.
Nyt Leena Meren toimintaa arvostelevat voisivat Zyskowiczin mukaan ”tulla julkisuuteen ja kertoa”, millä tavalla Suomen oikeuslaitoksen riippumattomuus on uhattuna.
Juristiliitto paheksuu ministeriä
Juristiliitto on puolestaan huolestunut Meren toimista ja vaatii puolueetonta selvitystä laillisuusvalvojalta siitä, missä menee oikeusvaltiossa poliittisen vaikuttamisen rajat.
Juristiliiton puheenjohtaja Tuula Linna huomauttaa, että hänen kokemuksensa mukaan ministerin poliittinen vaikuttaminen on aiemmin näkynyt vasta sen jälkeen, kun työryhmät ovat työnsä tehneet ja lausuntopalaute laista annettu.
"Eduskunta saa silloin esityksen, joka on valmisteltu avoimesti ja jossa ministerin ”kädenjälki” näkyy siinä, mihin suuntaan hallituksen esitystä on ohjattu. Näin demokratia toimii oikeusvaltiossa", Linna kirjoittaa blogissaan.
Näin vastasi Leena Meri
Oikeusministeri Leena Meri vastasi toimintaansa kohdistuvaan kritiikkiin tiistaina iltapäivällä.
Viestin ydin on, että hallitus jatkaa työtä oikeusvaltion vahvistamiseksi. Ministerin mukaan oikeuslaitoshankkeeseen kuuluvan riippumattomuustyöryhmän työtä täsmennettiin 12. helmikuuta vastaamaan alkuperäistä oikeuslaitostyöryhmän tehtävänantoa ja hallitusohjelmaa.
”Hallitusneuvotteluissa sovittiin, ettei perustuslakivaliokunnan asemaan tehdä heikennyksiä”, Meri vastaa.
Vastauksella viitataan siihen, että perustuslakivaliokunnan asema perustuslain ylimpänä tulkitsijan halutaan säilyttää samalla, kun tuomioistuinten riippumattomuutta korostetaan.