ENSIMMäINEN HORNET-HäVITTäJä LENSI ELäKKEELLE, ILMAVOIMIEN KOMENTAJA PUIKOISSA

Niilo Simojoki

Suomen Hornet-hävittäjistä ensimmäinen poistui palveluskäytöstä perjantaina. Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen lensi tunnuksella HN-401 toimineen koneen Pirkkalan tukikohdasta Jämsän Halliin iltapäivällä. Kone oli toimitettu Ilmavoimille vuonna 1996, jolloin myös Keränen istui ensi kerran tämän koneyksilön ohjaamoon.

- Sinällään haikea päivä, Keränen myönsi mediatilaisuudessa Pirkkalassa.

- Mutta aina se on mukava, kun pääsee lentämään, hän lisäsi.

Suomi on päättänyt korvata Hornetit niin ikään yhdysvaltalaisilla F-35-hävittäjillä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Uudet koneet tulevat käyttöön asteittain samalla kun Hornetit poistuvat.

Ensimmäisen F-35-koneen on määrä tulla Suomeen vuonna 2026 ja kaikkien vuoteen 2030 mennessä. Keräsen mukaan aikatauluun ei ole näkyvissä muutoksia.

Perjantaina eläkkeelle lentäneellä ja muun muassa varaosiksi menevällä koneella ei ollut enää sallituista 4 500 lentotunnista jäljellä kuin vaivaiset kaksi kappaletta, joista toinen kului viimeiseen pyrähdykseen. Keräsen mukaan myöhemmin käytöstä poistuvissa koneissa käyttötuntimarginaalia voi jäädä vähän reilummin.

- Totta kai meillä pitää olla sodankäyntikyky kunnes F-35 tulee, hän muistutti ja vakuutti, ettei notkahdusta kyvyissä pääse syntymään.

Suhoi saavuttanut Hornetit

Uusille F-35-koneille on rakennettava Suomessa myös jonkin verran uutta infrastruktuuria. Keräsen mukaan periaatteena on se, että kaikki koneet saadaan tarvittaessa maan alle luoliin suojaan ja hajautettua niin, että yhdessä tukikohdassa on vain neljä konetta.

Vaikka Hornetit olivat aikansa huippua ja ovat elinkaaripäivitysten myötä pysyneet pitkään iskussa, niistä on Keräsen mukaan korkea aika luopua.

- Aletaan olla jo tilanteessa, että (Venäjän) Suhoi-35 on samalla tasolla kuin Hornet ja joissain asioissa jopa parempi, Keränen sanoi.

Koneiden rakenteellisen käyttöiän täyttyminen on syy myös sille, ettei käytöstä poistuvia Horneteja voida lahjoittaa esimerkiksi Ukrainaan.

- Jonkun pitäisi antaa lentokelpoisuushyväksyntä rakenteelle, ja sellaista organisaatiota tuskin löytyy, Keränen perusteli.

Hornetien sijaan Ukrainaan odotetaan kesään mennessä yhdysvaltalaisia F-16-hävittäjiä useasta eri länsimaasta. Mikä on sitten niiden tuoma tärkein lisäarvo?

- Risteilyohjusten torjuntakyky ja ilmasta maahan vaikuttaminen (maajoukkojen taistelun tukena), Keränen tiivistää.

Pohjoismainen kyky toimia heti

Ukrainan muiden oppien osalta Ilmavoimien komentaja totesi, että vaikka droonien ja muiden erilaisten lennokkien toiminta on ollut näkyvää, ne eivät kuitenkaan ole mullistaneet sodankäyntiä vaan vain täydentäneet käytössä olevaa keinovalikoimaa. Sen sota Ukrainassa on kyllä osoittanut, että tällä hetkellä hyökkäykseen käytettävät aseet ovat kustannustehokkaampia kuin ajoittain "julmetusti maksava" puolustautuminen niitä vastaan.

- Tämä on jatkuvaa kilpajuoksua sen suhteen, että mikä on kustannustehokas kustannusmalli, Keränen sanoi.

Hänen mukaansa esimerkiksi droonien torjumista on tältä osin Suomessa selvitetty,

- Mutta tämän tarkemmin en voi sitä nyt tällä hetkellä avata.

Suomen toimiminen osana Natoa on Keräsen mukaan Ilmavoimien osalta hyvällä mallilla aiemman yhteistyön peruina. Pieniä eroja esimerkiksi taistelunjohtotoiminnassa on verrattuna Natoon, joten sitä pitää päivittää.

Myös Naton komentorakenteet ovat muutoksessa, mutta Keräsen mukaan pohjoismaissa on yhteistuumin lähdetty siitä, että maiden yhteensä noin 250 hävittäjän ilmavoimien on tarvittaessa kyettävä sotatoimiin ensi hetkestä alkaen.

- Olen todennut Naton ilmavoimien komentajien kokouksissa monta kertaa, että Suomen ilmavoimien hajautettua taistelutapaa pitää pystyä johtamaan ja se on pakko tehdä riittävän alhaisella tasolla. Tämä on nyt kuultu Natossa, Keränen kertoi.

Mustallamerellä ei poikkeuksellisia riskejä

Ilmavoimilla on kesällä edessään osallistuminen ensimmäiseen Naton rauhan ajan ilmavalvontaoperaatioon Romaniassa ja Mustanmeren alueella. Keräsen mukaan lähellä oleville sotatoimialueille Ukrainassa ei operaatiosta lennetä eikä tunnistuslentojakaan tehdä kuin 12 mailin etäisyydelle rannikoista.

Keräsen arvion mukaan operaatioon ei sisälly sen sijainnin vuoksi mitään poikkeuksellisia riskejä. Venäjän halu iskeä Nato-maa Romaniaa vastaan ei ole hänen mukaansa todennäköinen.

Keränen ottaa Nato-operaation vertailukohteeksi Ilmavoimien toiminnan Suomessa, missä etäisyyttä esimerkiksi Kotkasta Pietarin ilmapuolustusalueelle on 150 kilometriä - eli vähemmän kuin Romanian rannikolta Krimille.

- Lennämme (Suomessa) joka päivä erittäin korkeassa valmiudessa olevan Venäjän ilmatorjunnan läheisyydessä, Keränen muistutti.

Suomi on ilmoittanut osallistuvansa Naton ilmaoperaatioon enintään kahdeksalla hävittäjällä ja sadan hengen voimin, mutta Keränen arvioi lopullisten määrien hiukan jäävän tästä. Suomen päätehtävä on harjoitella liittolaisten kanssa ja osoittaa sitoutumistaan Naton yhteiseen puolustukseen, Keränen kuvailee.

Suomi viestii toiminnalla Venäjälle

Suomen lähialueella Venäjän ilmavoimien aktiivisuus on pysynyt Keräsen mukaan korkealla mutta rauhallisella tasolla, eikä esimerkiksi yhtään ilmatilaloukkausta Suomea vastaan viime vuonna tehty. Ilman lentosuunnitelmaa tai transponderia tehtyjä pimeitä lentoja venäläiset tekevät edelleen usein, ja näitä koneita käydään myös Suomesta tarkastamassa.

Ruotsin ilmavoimat kertoi pian maan Natoon liittymisen jälkeen Gripen-hävittäjien tekemästä tunnistuslennosta Itämerelle. Suomi taas on ollut operatiivisista lennoistaan erittäin niukkasanainen, eikä tätä linjaa aiota Keräsen mukaan muuttaa.

Natossa kuitenkin pyritään jossain määrin yhtenäiseen linjaan myös tiedottamisessa. Keränen arvioi, että Ruotsin nykyinen tiedotuslinja on lähempänä Natossa yleistä käytäntöä kuin Suomen. Jos Suomen tiedottamisessa siis jotain muuttuu, niin todennäköisesti avoimempaan suuntaan, Keränen arvioi.

- Me viestimme enemmän Venäjän suuntaan toiminnalla. Ruotsissa viestitään enemmän myös omille kansalaisille, Keränen kuvasi nykytilannetta STT:lle.

Norjassa puolestaan uutisoitiin hiljattain maan tiedustelun antavan ukrainalaisille ennakkovaroituksen, kun Venäjän pommikoneet nousevat ilmaan Olenjan lentotukikohdasta Kuolan niemimaalla lähellä Suomen ja Norjan rajaa. Keräsen mukaan Norjasta nähdään Venäjälle "sama kuin mekin", mutta hän ei halua kommentoida kysymystä siitä, annetaanko Suomestakin vastaavia ennakkovaroituksia.

- Meillä ei julkisuudessa näillä spekuloida, Keränen naurahtaa.

2024-04-26T09:26:44Z dg43tfdfdgfd