”HäRSKIä, SILMäNKääNTöTEMPPU” – OIKEUSMINISTERI LEENA MERI VASTAA NYT KOHUUN
Oikeusministeri Leena Meri on kohun keskellä, kun mediatietojen mukaan hän on vesittänyt lakiesityksen tuomioistuinten ja syyttäjien riippumattomuudesta, hajottanut rasismirikoksia käsitelleen työryhmän ja jarruttanut holokaustin kriminalisoimista.
Oikeusministeri Leena Meri (ps) vastaa nyt kohuun, joka on syntynyt julkisuudessa hänen toiminnastaan.
”Lainvalmistelu holokaustin kiistämisen kriminalisoinnista on ministeriön virkamiehillä jatkovalmistelussa. Asia on palautettu jo aiemmin virkavalmisteluun ministereiden erityisavustajien käymän keskustelun pohjalta, koska esitys ei vastannut tiedonannon kirjausta”, Meri kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Katso upotus täältä
Iltalehden mukaan Meri on hajottanut rasismirikoksia käsitelleen työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella rikoslain muuttamista vastaamaan EU:n rasisminvastaisen puitepäätöksen vaatimuksia. IL kertoi myös Meren panttaavan lakiesitystä, jolla kriminalisoitaisiin holokaustin kiistäminen.
Helsingin Sanomien mukaan Meri on muuttanut yllättäen tuomioistuimien ja syyttäjien riippumattomuutta selvittävän työryhmän toimeksiantoa. Lehden mukaan tämä vesittää sen, että että hallitus antaisi tällä hallituskaudella esityksen tuomioistuimien ja syyttäjien riippumattomuuden turvaamisesta perustuslaissa.
Uusi Suomi on tavoitellut Mereltä kommenttia julkisuudessa vellovaan kohuun.
”Hallituksen rasisminvastainen tiedonanto oli vain silmänkääntötemppu”
Oppositio on nostanut ison äläkän Meren tekemistä muutoksista julkisuudessa. Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra syyttää, että kesällä 2023 hallituksessa käynnistetty rasisminvastainen työ oli pelkkä temppu. Orpon hallitus antoi rasisminvastaisen tiedonannon, kun perussuomalaispoliitikkojen vanhoista kirjoituksista nousi suuri julkinen keskustelu.
”Toiminnallaan hallitus osoittaa meille, että hallituksen rasisminvastainen tiedonanto oli vain silmänkääntötemppu, jolla pyrittiin pesemään kädet kesän kohuista. Nyt me näemme miten tärkeänä hallitus näitä asioita oikeasti pitää – eli ei tärkeinä lainkaan”, Diarra syyttää tiedotteessaan.
LUE MYÖS:
”Oikeudenhoidon riippumattomuus on oikeusvaltion perusta. Riippumattomuuden vahvistamista käsittelevän työryhmän asettaminen oli aikanaan tärkeä sekä alan toimijoiden odottama päätös, ja on härskiä, kuinka oikeusministeri Leena Meri pyrkii vesittämään jo alkaneen työn”, kritisoi SDP:n kansanedustaja Elisa Gebhard.
Myös Juristiliitto ja Tuomariliitto ovat älähtäneet. Ne molemmat vaativat puolueetonta selvitystä poliittisen vaikuttamisen rajoista.
”Nykyinen hallitus lupasi hallitusohjelmassa vahvistaa toimillaan demokraattisen oikeusvaltion tulevaisuutta. Vastoin hallitusohjelman lupausta hallitus ei tule antamaan esitystä tuomioistuimien ja syyttäjien riippumattomuuden turvaamisesta perustuslaissa. Riippumaton tuomioistuinlaitos on oikeusvaltion kulmakivi. Hallituksen toimenpiteet heikentävät merkittävästi Suomen uskottavuutta kansainvälisesti oikeusvaltiokehityksen mallimaana”, Tuomariliitto lausuu.
Näin vastaa oikeusministeriö
Oikeusministeriö ottaa tiedotteessaan kantaa riippumattomuuslainsäädännön valmistelua koskevaan asiaan.
”Työryhmän keskeisenä tehtävänä on edelleen alkuperäisen tavoitteen mukaisesti arvioida oikeuslaitoksen vahvan riippumattomuuden kannalta tarpeelliset perustuslain muutokset. Tämä kattaa muun muassa ylimpien oikeuksien tuomareiden lukumäärän, virassapysymisoikeuden sekä tuomareiden nimittämismenettelyn. Työryhmä tuottaa muistion, joka sisältää myös ehdotukset lakimuutoksiksi. Koska asian arviointi siirtyy seuraavalle hallitukselle, on perusteltua laatia asiasta muistio eikä tehdä sitä hallituksen esityksen muotoon”, tiedotteessa sanotaan.
”Työryhmän työ on erittäin tärkeää: se edistää hallituksen tavoitetta suomalaisen oikeusvaltion vahvistamiseksi ja turvaamiseksi tulevaisuudessakin. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut demokraattisen oikeusvaltion edistämiseen”, ministeri Meri vakuuttaa tiedotteessa.
Ministeriön mukaan oikeusvaltiotyöryhmän toimeksiantoa tarkennettiin lokakuussa 2023, jolloin myös riippumattomuustyöryhmän toimikausi määritettiin jatkumaan vuoden 2026 loppuun asti.
”Perustuslain muuttaminen edellyttää huolellista arviointia ja valmistelua sekä yleensä parlamentaarista ulottuvuutta. Myös perustuslain muuttaminen itsessään on lähtökohtaisesti ylihallituskautinen hanke”, sanoo osastopäällikkö Johanna Suurpää oikeusministeriöstä.
LUE MYÖS: