JOE BIDEN ON PULASSA: TYLYT LUVUT JULKI
Presidentti Joe Bidenilla on vielä paljon tekemistä, mikäli hän haluaa jatkokaudelle. Apua voi tulla yllättävästä suunnasta, kirjoittaa toimittaja Tuomo Hyttinen.
Yhdysvaltojen presidentillä Joe Bidenilla on tarkasti sanoen kuusi isoa ongelmaa.
Tällä hetkellä ne ovat nimeltään Georgia, Nevada, Arizona, Michigan, Pennsylvania ja Wisconsin.
Nämä ovat ratkaisevia, niin sanottuja vaa’ankieliosavaltioita ensi syksyn presidentinvaalissa. Joe Biden voitti ne vuonna 2020.
Mutta juuri nyt Bidenin tuleva kilpakumppani Donald Trump johtaa häntä. Joka ikisessä.
Georgiassa Biden on Trumpia perässä huimasti lähes 7 prosenttiyksikköä. Silmiin pistää kuitenkin Nevada, jonka Trump voitti vuonna 2020 noin 2,4 prosenttiyksiköllä. Neljän vuoden takaiseen vaalivoittoon nähden Bidenilla on tällä hetkellä kirittävää Nevadassa lähes 8 prosenttiyksikköä.
Bidenin kannalta hyvä uutinen on, että ero Trumpiin on pienin Keskilännen kolmessa osavaltiossa: Pennsylvaniassa, Michiganissa ja Wisconsinissa.
Tämän ”sinisen seinän” pitämällä Biden saisi jatkokauden, vaikka häviäisi Georgiassa, Arizonassa ja Nevadassa. Ne ovat edelleen demokraateille tärkeitä taistelutantereita, mutta toissijaisia Keskilännen kolmikkoon nähden.
Ero puolittunut
Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin kevät on ollut muuten vahva, ainakin isossa mittakaavassa.
Vielä helmi–maaliskuussa mediassa spekuloitiin tosissaan, voisiko Bidenin vielä vaihtaa. Maaliskuun alussa pidetyn Kansakunnan tila -puheen jälkeen ainakin demokraatit vaikenivat tällaisista villeistä spekulaatioista.
Samaan aikaan mielipidemittausten keskiarvossa Bidenin ja Trumpin välinen kannatusero on puolittunut kahdesta prosenttiyksiköstä reiluun yhteen prosenttiyksikköön.
Suunta näyttää Bidenin kannalta hyvältä. Biden on vieläpä parantanut kannatustaan ikääntyneen äänestäjäkunnan keskuudessa, minkä pitäisi edelleen kohentaa Bidenin asemia kaksintaistelussa jatkossa.
Vaalien lähestyessä mielipidemittaajat käyttävät otannoissa mieluummin todennäköisiä äänestäjiä kuin rekisteröityneitä äänestäjiä. Näin äänestäjäkunnan mietteet tarkentuvat mitä lähempänä marraskuuta ollaan.
Aborttitaistelusta apua
Täytyy myös huomioida, että Yhdysvaltojen vaalitapa suosii Donald Trumpia. Kokonaisäänet eivät ratkaise presidenttiyden kohtaloa, vaan osavaltioista voitettujen valitsijoiden määrä.
Vaikka Joe Biden sai neljä vuotta sitten 4,5 prosenttia, eli yli kuusi miljoonaa ääntä enemmän kuin Donald Trump, hän voitti vaalit lopulta vain 40 000 äänellä kolmessa osavaltiossa.
Tänä vuonna Biden on onnistunut kaventamaan eroa. Vaalidataa kokoavan Fivethirtyeightin päädata-analyytikko G. Elliott Morris arvioi, että Biden tarvitsee koko maan tasolla 1–2 prosenttiyksikön voiton saadakseen enemmistön myös vaa’ankieliosavaltioissa.
Biden voi vielä saada vetoapua yllättävältä suunnalta.
Arizonassa ja Nevadassa aborttioikeutta ajavat aktivistit työskentelevät parhaillaan saadakseen aborttioikeutta suojelevia lakiesityksiä kansanäänestykseen presidentinvaalien yhteyteen marraskuussa.
Liittovaltiotason aborttioikeuden lakattua aborttioikeuksia on onnistuttu suojelemaan kaikkiaan seitsemässä osavaltiossa. Jopa tulipunaisissa osavaltioissa, kuten Kansasissa, Kentuckyssa ja Ohiossa.
Normaalisti presidenttiehdokkaat toimivat äänestysaktiivisuuden moottoreina. Tällä kertaa aborttioikeutta suojelevat yhdysvaltalaiset saattavat äänestää myös Bidenia.