NYT TULI VAHVISTUS: NäIN TYöNTEKIJää VOIDAAN RANGAISTA LAKKOILUSTA – SDP:N LAURI LYLY TYLYTTää: ”AIVAN TURHAA LAINSääDäNTöä”
Lakkolakeja valmistellutta valiokuntaa johtavat Saara-Sofia Sirén ja Lauri Lyly kertoivat tiedotustilaisuudessa, miten uudessa laissa rangaistaisiin työntekijöitä kiellettyyn lakkoon osallistumisesta. Samalla selvisi, miten laki vaikuttaisi taannehtivasti.
Työ- ja tasa-arvovaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä hallituksen lakko-oikeutta rajoittavasta lakiesityksestä.
Valiokunnan puheenjohtajan Saara-Sofia Sirénin (kok) mukaan lain voimaan astumisen päivämäärä päätetään vasta prosessin lopussa.
Elinkeinoelämä kiirehti voimaantuloa
Sirénin mukaan esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät toivat esiin kirjallisissa lausunnoissaan, että lain voimaantuloa pitäisi kiirehtiä ”työtaisteluiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi”.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lylyn (sd) mukaan nopeaa voimaantuloa toivovia lausuntoja oli vain muutama 40 lausunnosta.
”Oli huomattavasti enemmän lausuntoja, jotka kritisoivat voimaantuloa tällä tavalla”, Lyly sanoi.
Alkuperäisen tekstin mukaan laki tulisi voimaan 1. heinäkuuta, mutta sen aikaistaminen on nyt mahdollista.
”Voimaantulosäännös on erittäin poikkeuksellinen”, Lyly sanoi.
Uusi lainsäädäntö vaikuttaisi taannehtivasti poliittisiin lakkoihin, eli päällä oleva lakko jouduttaisiin keskeyttämään 24 tunnin kuluttua sen jälkeen, kun laki on tullut voimaan. Tukilakkojen kohdalla sovelletaan vanhan eli nykyisen lain säännöksiä, jos niistä on ilmoitettu tai ne ovat alkaneet ennen uuden lain voimaantuloa, Sirén sanoi.
”Myötätuntotaisteluiden osalta täsmennyksiä tehtiin arviointikriteereihin koskien kiellettyjä myötätuntotaisteluita ja poliittisten lakkojen osalta lisättiin 12 kuukauden aikaraja, jonka aikana ei voi aloittaa uutta työtaistelua”, Sirén sanoi.
Lakkosakkoa ei saa periä suoraan palkasta
Säännöstä työntekijälle kiellettyihin lakkoihin osallistumisesta tulevasta 200 euron sakosta täsmennettiin.
”Työntekijälle on ilmoitettava kirjallisella ilmoituksella, jos työtuomioistuin toteaa, että työtaistelu on laiton. Lisäksi henkilökohtaisen 200 seuraamusmaksun kuittausta täsmennettiin niin, ettei kuittausta voi tehdä suoraan palkasta, ellei työntekijä ole antanut sille nimenomaista suostumustaan. Tässä pitää olla lainvoimainen tuomio perusteena”, Siren sanoi.
Seuraamusmaksu perittäisiin ”jonkinlaisella perinnällä”, esimerkiksi lähettämällä lasku työntekijälle lainvoimaisen tuomion perusteella.
”Eli jos työntekijä jatkaa laitonta lakkoa sen jälkeen, kun hänelle on tullut kirjallisena tieto, että lakko on laiton. Vasta sen jälkeen seuraamusmaksu tulee, eikä silloinkaan sitä voi kuitata suoraan palkasta ilman nimenomaista suostumusta”, Sirén täsmensi sakon määräämistä.
Sirénin mukaan tilanteet, joissa seuraamusmaksuja perittäisiin olisivat todella harvinaisia. Lyly ihmetteli, miksi seuraamusmaksut piti ylipäätään säätää, jos niiden käyttötapauksia ei juurikaan ole.
”Aivan turhaa lainsäädäntöä”, Lyly tylytti.
Niin kutsuttuja surulakkoja koskeva muutos tehtiin yksimielisesti. Sirénin mukaan laittomaan lakkoon osallistumisesta koituvia seuraamusmaksuja voidaan tietyissä tilanteissa kohtuullistaa, ja perusteena voi toimia surulakko. Surulakolla tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa työnantaja on aloittanut merkittävät irtisanomiset, Sirén sanoi.
”Tämä lakiesitys on huono”
Lylyn mukaan lakiesitys on poikkeuksellisen raju eikä siihen ole lainsäädäntöprosessin aikana saatu tehtyä oleellisia muutoksia, koska asia on ”päätetty ennakkoon hallitusohjelmassa”.
”Missään muissa Pohjoismaissa ei ole myötätuntotaisteluita tai poliittisia lakkoja rajoitettu lailla”.
Varapuheenjohtaja Lyly sanoi, että poliittiset ja poliittisluonteiset lakot ovat YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n suojeluksessa. Lyly syytti hallitusta kansainvälisten sopimusten ohittamisesta ja sanoi, että laki on selvästi tehty ”työnantajan suuntaan”. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin katsonut, että esitys ei ole kansainvälisten sopimusten vastainen.
”Tämä lakiesitys on meidän mielestämme niin huono, että sitä ei voida hyväksyä ja siksi esitimme sen hylkäämistä. Meillä on kahdeksansivuinen vastalause”, Lyly sanoi.
Mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden kansanedustajilta. Lakiesitys etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn.