PETTERI ORPON SANAT PUHUTTAVAT – NYT NOUSI ESIIN KOKOOMUKSEN AIEMPI LINJAUS YRITYSTUISTA: ”OLISIPA ORPO LUKENUT”
Ennen eduskuntavaaleja kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan yritystukien roimaa leikkausta. Nyt se osoittautui ”liian vaikeaksi”, vaikka hallitus leikkaa muuten rajusti julkisista menoista kuten sosiaali- ja terveyspalveluista.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) saa kritiikkiä hallituksen arvovalinnoista kehysriihessä sekä perustelusta, jonka Orpo antoi yritystukien säästymiselle merkittäviltä leikkauksilta.
Orpo selitti asiaa Ilta-Sanomien haastattelussa.
”[Yritystukia ei leikattu] samasta syystä kuin edellinenkään hallitus ei leikannut niistä. Niistä on todella vaikea leikata”, Orpo sanoi.
Orpon mukaan monilla yritystukien leikkauksilla ”olisi aika haitallinen vaikutus johonkin työllisyyttä kasvattavaan toimeen”.
”Jo hallitusneuvotteluista alkaen tämän hallituksen periaatteena on ollut löytää sellaiset ratkaisut, jotka eivät lähtökohtaisesti haittaa työllisyyden tai talouden kasvua."
Hän muistutti, että myöskään edellisen hallituksen aikana ”yhtään yritystukia ei leikattu”.
Oppositio tarttuu erityisesti Orpon sanoihin ratkaisun ”vaikeudesta”. Hallitus teki kehysriihessään menoleikkauksia ja veronkorotuksia kolmen miljardin edestä. Suurien menosupistusten kohteena ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut, ja hallitus on leikannut merkittävästi myös muun muassa sosiaaliturvasta.
”Mikä kokoomukselle sen sijaan ei ole vaikeaa? Leikata mm. terveyspalveluista, koulutuksesta, sosiaalihuollosta ja perusturvasta”, syyttää vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja Oras Tynkkynen Instagram-päivityksessään.
”Pääministeri Orpo kehuu usein hallituksensa kyvyllä tehdä vaikeita päätöksiä, mutta yritystukien karsimiseen rohkeus ei kuitenkaan riitä. Jostain syystä Orpon mielestä on ilmeisesti helpompaa leikata esimerkiksi lapsilta ja nuorilta, kuin puuttua taloutta vääristäviin, tuottavuutta jarruttaviin ja ympäristölle haitallisiin yritystukiin”, kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr) arvostelee samassa palvelussa.
Vihreä kaksikko huomauttaa, että vielä ennen eduskuntavaaleja ”kokoomus lupaili äänestäjille leikkauksia yritystuista”. Silloinen oppositiopuolue esitti vaihtoehtobudjetissaan yritystukien leikkaamista 343,4 miljoonalla eurolla.
”Olisipa Orpo lukenut oman puolueensa vaihtoehtobudjetin. Siinä todettiin, että kokoomuksen leikattavaksi esittämien ’tukien jälkeen työtä [tukien leikkaamiseksi] on poliittisista vaikeuksistaan huolimatta jatkettava’”, Tynkkynen kirjoittaa.
Kokoomuksen loppuvuodesta 2022 julkaistun vaihtoehtobudjetin mukaan ”ennen muuta yritykset eivät tarvitse tukia, vaan hyvän toimintaympäristön”.
”Kokoomuksen mielestä yritystukia tulee karsia. Useiden tutkimusten mukaan merkittävä osa yritystuista kohdentuu heikosti, eikä niillä ole kasvun, huoltovarmuuden tai työllisyyden kannalta merkittävää hyötyä.”
Kyse ei ollut varsinaisesta vaalilupauksesta, sillä puolueen eduskuntavaaliohjelmassa yritystukien leikkaamista ei mainita. Sen sijaan Orpon hallituksen ohjelmassa todetaan, että ”päätöksenteon pohjaksi luodaan korkeatasoiseen systemaattiseen massadataan pohjaavaa analyysiä yritystukien vaikutuksista”.
”Analyysi mahdollistaa tarpeettomien yritystukien tietopohjaisen karsimisen puuttumatta niihin tukiin, jotka ovat perusteltuja erityisesti vientikilpailukyvyn vuoksi.”
Arvostelua yritystukien välttymisestä leikkaukselta ovat esittäneet myös muut oppositiopuolueet. Esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi aiemmin, että Orpon hallitus ei tarttunut kehysriihessä keinoihin, joilla sopeutuksen taakkaa jaettaisiin oikeudenmukaisesti.
”Miksi hallituksella ei edelleenkään ole rohkeutta puuttua yritysten ja varakkaiden omistajien tukiin ja etuisuuksiin, vaikka on sanottu, että nyt leikkaukset koskevat kaikkia?” hän arvosteli.
Kritiikkiä eivät anna vain oppositiopoliitikot vaan myös esimerkiksi Suomen Ekonomit on ihmetellyt yritystukien ”suojelua”.
”Kehysriihitoimien suunta on oikea, mutta yritystuet nauttivat edelleen perusteetonta erityissuojelua”, järjestö toteaa tiedotteessaan.
Järjestön mukaan arvonlisäverotuksen kiristyksen olisi voinut jättää yhteen prosenttiyksikköön, mikäli yritystukia olisi leikattu noin 300 miljoonalla eurolla.
”Monet yritystuet ovat tehottomia tai jopa haitallisia pitkän aikavälin tuottavuuskehitykselle ja talouskasvulle. Näin mittavien sopeutustoimien ja veronkorotusten keskellä olisi perustellusti voinut odottaa myös yritystukien karsimista tiheällä kammalla”, Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja sanoo.
Yritystukiin liittyvästä tutkimuksesta puolestaan tiedotti äskettäin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Etujärjestön mukaan suurimmat yritystuet maksetaan yhä päästöjä aiheuttaville toiminnoille.
”Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä”, Etla tiedotti tutkimuksestaan.
Niin sanotut ruskeat tuet kohdistuvat joko suoraan fossiilisille polttoaineille tai ovat tuotantotukena kasvihuonekaasuja aiheuttavassa toiminnassa. ”Vihreät tuet” puolestaan joko vähentävät kasvihuonepäästöjä tai muuten mahdollistavat vihreää siirtymää.