PROFESSORI ESITTää RATKAISUN SUOMEAKIN VAIVAAVAAN ELäKEONGELMAAN: “KAIKILLE PAKOLLISTA”
“Tanskan eläkejärjestelmän tärkeä piirre on, että osallistuminen on kaikille pakollista. Ilman pakollista osallistumista monet eivät aloita säästämistä ajoissa”, Jesper Rangvid korostaa.
Tanskalainen rahoituksen professori Jesper Rangvid suosittelee Tanskan mallia ratkaisuksi lähes kaikkia länsimaita vaivaavaan eläkeongelmaan.
Kyse on käytännössä siitä, että vain harva voi nykyisin odottaa eläketulojensa vastaavan palkkatulojaan. Ongelmasta on puhunut muun muassa maailman suurimman varainhoitoyhtiön BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink.
Ongelma on tuttu myös Suomessa. Tuoreen laskelman mukaan mediaanipalkkalaisen suomalaisen täytyy työskennellä 22,7 vuotta ennen kuin hänen kuukausieläkkeensä ylittää sen summan, joka töissä käymätön naapuri kuittaa tukina.
Toisin on Tanskassa. Jesper Rangvid kirjoittaa blogissaan, että maan eläkejärjestelmän tavoitteena on yhdessä valtioneläkkeen kanssa turvata vanhuuseläke, joka edustaa kohtuullista osuutta työelämän tuloista eli noin 70-80 prosenttia.
Ero moniin muihin maihin johtuu siitä, että Tanskassa noin 90 prosenttia työmarkkinoista on maksupohjaisten järjestelyjen kattamia.
“Lähes kaikilla Tanskan yrityksillä on eläkejärjestelmät, joista on sovittu joko yritystasolla tai asianomaisten ammattiliittojen kanssa. Osallistuminen on pakollista, eli jokainen maksaa osan palkastaan veronalkaiselle tilille työsuhteen alkamisesta lähtien. Eläkemaksun suuruus riippuu yrityksestä tai toimialasta, mutta on yleensä 12, 15 tai 20 prosenttia palkasta”, Rangvid kirjoittaa.
“Tanskan eläkejärjestelmän tärkeä piirre on, että osallistuminen on kaikille pakollista. Ilman pakollista osallistumista monet eivät aloita säästämistä ajoissa”, hän jatkaa.
Eläkesäästäminen tapahtuu Tanskassa eläkerahastoissa tai henkivakuutusyhtiöissä. Rangvid kertoo, että omaisuus sijoitetaan elinkaariperiaatteella, eli suuri osa säästöistä – usein noin 80–100 prosenttia – sijoitetaan jo nuorena riskipitoisiin omaisuuseriin. Riskipitoisuus vähenee vähitellen. Sama elinkaariperiaate jatkuu myös eläkkeellä, jolloin riskisijoitusten osuus pysyy ennallaan tai laskee hieman.
“Eläkesäätiö hoitaa sijoituksia, ja yksittäisellä jäsenellä on vain rajallinen vaikutusvalta. Pääsääntöisesti jäsenet voivat valita vain alhaisen, keskisuuren tai korkean riskitason välillä, jos heillä on valinnanvaraa. Tämä tarkoittaa, että säästöt sijoitetaan hyvin hajautettuihin salkkuihin ja varmistetaan, että kaikki saavat ‘instituutiotuoton’”, Rangvid tarkentaa.
Tanskalaisten eläkemaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, mutta eläkemaksuja verotetaan eläkkeelle siirtymisen yhteydessä.
Rangvid huomauttaa, ettei Tanskankaan eläkejärjestelmä ole täydellinen, ja edelleen on väestöryhmiä, jotka eivät säästä riittävästi.
“Tanskan eläkejärjestelmä sisältää kuitenkin monia hyvin toimivan järjestelmän oikeita elementtejä: automaattisen ja pakollisen osallistumisen, elinikäisen elinkaariperiaatteen mukaisen sijoittamisen, institutionaalisen tuoton sekä alhaiset vakuutushinnat ja -kustannukset. Kaiken kaikkiaan järjestelmä tarjoaa useimmille tanskalaisille riittävät tulot eläkkeellä. Uskomme, että se on yksi maailman parhaista eläkejärjestelmistä ja sellainen, jonka kuka tahansa voi kopioida”, hän sanoo.
Rangvid muistuttaa myös järjestelmän vaikutuksesta valtion talouteen: Tanskan kansainvälinen nettosijoitusasema oli vuoden 2023 lopussa positiivinen, eli ulkomaalaiset ovat Tanskalle velkaa enemmän kuin tanskalaiset ulkomaalaisille. Hän vertaa tilannetta Larry Finkin esiin nostamaan Yhdysvaltoihin, jolla on ollut suuria ja jatkuvia vaihtotaseen alijäämiä. Yhdysvallat on kasvattanut ulkomaanvelkaa 40 viime vuoden aikana.
LUE SEURAAVAKSI: