SUOMI VASTUSTAA EHDOTUSTA EUROOPAN KILPAILUKYKYVäLINEESTä – PETTERI ORPO: ”NäEN SIINä RISKEJä”
Italian entinen pääministeri Enrico Letta ehdottaa sisämarkkinaraportissaan EU:lle yhteistä kilpailukykymekanismia. Suomelle se ei käy.
Euroopan unionin jäsenmaiden johtajat olivat torstaina koolla ylimääräisessä huippukokouksessa Brysselissä. Päämiesten agendalla oli erityisesti unionin kilpailukyvyn parantaminen.
Valtionpäämiehet kuulivat asiasta alustuksen Italian entiseltä pääministeriltä Enrico Lettalta. Hän on työskennellyt viime syksystä lähtien EU:n sisämarkkinaraportin parissa.
”Lettan raportti on aivan loistava. Siitä käytiin hyvä keskustelu. Monelta osin pystyin sitä itsekin tukemaan, mutta nämä mahdolliset uudet yhteiset rahoitusvälineet, niistä olen eri mieltä”, Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok) totesi kokouksen jälkeen.
Letta ehdottaa raportissaan uutta valtiontukiavustusmekanismia. Se olisi väline, joka velvoittaisi jäsenmaat allokoimaan osan kansallisesta rahoituksesta yleiseurooppalaisiin kilpailukykyinvestointeihin.
Orpon mukaan Lettan ajatus on, että osa valtiontukiin käytettävistä rahoista laitettaisiin sivuun yhteiseen pottiin. Tätä Suomi ei kannata.
”Jos kyse ei ole normaalista valtiontuesta, pitää maksaa ikään kuin sakkoa yhteiseen kassaan. Tämä tuntuu äkkiseltään mukavalta idealta, mutta näen siinä myös riskejä. Oltaisiin luomassa uudenlaista rahastoa. Ensimmäinen ajatukseni on varauksellinen.”
Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto on esittänyt, että EU:ssa mietittäisiin toteutustapaa kilpailukykyä ja investointeja vahvistavalle rahoitusvälineelle. Sen koko voisi olla noin 400–500 miljardia euroa. Väline toimisi niin, että rahaa jaetaan parhaille hankkeille, eikä esimerkiksi suhteessa maiden bruttokansantuotteeseen.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi tänään X:ssä eli entisessä Twitterissä, ”tämä juna nyt liikkuu, ja yksin ei ole hyvä jäädä”.
Katso upotus täältä
Orpon mukaan Suomen etu on ennen kaikkea paluu normaaleihin valtiontukisääntöihin.
”En pitäisi kovin järkevänä sitä, että me tässä vaiheessa neuvotteluja ruvettaisiin rakentamaan jotain rahastoa. Me neuvotellaan, me edetään niin pitkälle kuin pystytään Suomen etujen ja kantojen mukaisesti. Täytyy olla periaatteita, joita tavoitellaan.”
”Jos olisin julistautunut tuolla uusien rahastojen kannattajaksi, luulen, että se olisi herättänyt enemmän hämmennystä.”
EU on laittanut rahaa palamaan
Orpo sanoi, että EU:n jäsenmaat ovat käyttäneet hyväkseen valtiontukisääntöjen joustoja ja tukeneet yrityksiä 600 miljardin euron edestä vuosina 2021–2023.
Sen lisäksi EU:n vuonna 2020 perustetun koronaelpymisvälineen koko on 750 miljardia euroa. Samaan aikaan Yhdysvaltain IRA-tukivälineen koko on 370 miljardia dollaria.
”Tämä ei ole Euroopassa julkisen rahan puutteesta kiinni. Vaan siitä, että meidän rakenteet eivät toimi, sisämarkkinat eivät toimi. Ennen kaikkea pääomamarkkinat eivät toimi. Euroopassa on pääomia, mutta ne sijoitetaan pitkälti Yhdysvaltoihin.”
Orpon mukaan Suomen linja on, että jos EU:ssa saadaan sisämarkkinat kuntoon, pääomat liikkeelle ja kilpailukykyä parannettua, mitään uusia rahastoja ei tarvita.
Orpon mukaan huippukokouksen toinen päivä kesti pitkään sen vuoksi, että päämiehet keskustelivat pitkään yritysverotuksen harmonisoinnista. Siitä ei lopulta tullut kirjausta kokouksen päätöslauselmaan. Orpon mukaan Suomi vastusti harmonisointia.
”Suuri osa maista on sitä mieltä, että sen pitää kuulua kansalliseen toimivaltaan.”