ÄäRIOIKEISTON NOUSU REPII SAKSAA, MIHIN SE JOHTAA? – TUTKIJALTA KAKSI VAIHTOEHTOA
Akatemiatutkija Timo Miettinen näkee kaksi skenaariota sille, mihin AfD:n nousu voi johtaa. Puolue ei ole pehmentämässä radikaalia linjaansa, Miettinen sanoo.
Elinkustannusten nousu on yksi selitys sille, miksi laitaoikeisto nousee eurovaalien alla Euroopassa, akatemiatutkija Timo Miettinen sanoo Uuden Suomen haastattelussa. EU:n mahtimaassa Saksassa äärioikeistolainen AfD (Vaihtoehto Saksalle) on nostanut kannatustaan, kun Venäjä-riippuvuuden katkaiseminen ja energian hinta ovat isomman kokoluokan kysymyksiä kuin Suomessa.
”Nähdään, että liian raju suhtautuminen Venäjän toimiin on osittain myös iskemässä saksalaisiin kuluttajiin ja tavallisiin ihmisiin: kotien lämmityskustannuksiin ja niin edelleen.”
Miettinen näkee kaksi tulevaisuuden skenaariota sille, mihin AfD:n nousu johtaa.
”Yksi esimerkki on Hollannin esimerkki: He vain ovat siellä oppositiossa ja vahvistuvat, ja jossain vaiheessa tulee se hetki, että he saavat sellaisen vaalituloksen, joka antaa mahdollisuuden lähteä muodostamaan hallitusta, oli se sitten liittovaltio- tai osavaltiotasolla.”
Hollannissa Geert Wildersin johtama oikeistopopulistinen Vapauspuolue voitti yllättäen ylivoimaisesti Hollannin parlamenttivaalit syksyllä. Maaliskuussa Wilders lopulta kuitenkin ilmoitti, ettei hänestä tule pääministeriä tuen puuttuessa.
LUE LAAJA ANALYYSI:
”Toinen skenaario on se, että he [AfD] jollain tavalla maltillistuvat ja seuraavat jollain tavalla perussuomalaisten esimerkkiä siinä, että yrittävät tehdä itsestään hallituskelpoisempaa toimijaa”, Miettinen jatkaa.
AfD:n nousu repii Saksaa siinä määrin, että maan keskuspankki on jo varoittanut tilanteesta.
LUE LISÄÄ:
Juuri nyt Miettisen mielestä näyttää siltä, että kehitys on menossa enemmän Hollannin esimerkin suuntaan.
”He ovat pitämässä kiinni melko radikaalista profiilistaan. Esimerkiksi vaalimainonnassaan he hyödyntävät hyvin radikaalia kuvastoa, joka poikkeaa muiden puolueiden linjoista.”
Venäjä-linja on yhä aidosti erilainen kuin kaikilla muilla poliittisilla toimijoilla, Miettinen myös sanoo. Kansallista konsensusta Venäjä-linjasta ei ole Saksassa, toisin kuin Venäjän naapurimaissa.
”Saksassa yhteiskunnallinen analyysi [Venäjästä] eroaa siitä, mitä se on Suomessa, Baltiassa tai Puolassa.”
Perinteinen keskustaoikeisto on kurottanut tietyissä kysymyksissä laitaoikeiston suuntaan. Sillekin on kuitenkin rajansa – ainakin Saksassa.
”Saksassa CDU:n Friedrich Merz piti esillä sitä ajatusta, että osavaltiotasolla voitaisiin tehdä AfD:n kanssa yhteistyötä. Hän on kärsinyt siitä henkilökohtaisesti hyvin paljon suosion menetyksenä. Vaikka joittenkin teemojen omaksuminen voi kannattaa ja yhteistyökin voi kannattaa joissain teemoissa, niin se ei ole mitenkään automaatti, että avoimempi suhtautuminen laitaoikeistoon tuottaa välttämättä hyviä lopputuloksia”, Timo Miettinen sanoo.
LUE MYÖS: