LäMPöENNäTYKSET KOLKUTTELEVAT ILMASTOMALLIEN RAJOJA – MAALISKUU OLI JO KYMMENES ENNäTYSKUUMA KUUKAUSI PUTKEEN

Elina Korkee

Tämän ja viime vuoden aikana on tehty runsaasti lämpöennätyksiä. Maaliskuun loppuun päättynyt 12 kuukauden jakso oli mittaushistorian kuumin. Lämpötila on noussut niin rajusti, että se on herättänyt tutkijapiireissäkin ihmetystä.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana maapallon keskilämpötila on useana kuukautena ollut yli 1,5 celsiusastetta korkeampi kuin ennen teollistumisen aikaa. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että raja on ylitetty pysyvästi.

- Kun puhutaan 1,5 asteen lämpenemisestä, puhutaan pidemmän ajan keskiarvosta, sanoo tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta.

Korhonen toteaa kuitenkin, että tilanne on vakava. Puolentoista asteen lämpenemistä pidetään rajana sille, että ilmastonmuutoksen vakavimmat riskit jäisivät mahdollisimman pieniksi.

- Tärkeintähän on puuttua ilmaston lämpenemisen syihin. Pitää vähentää päästöjä, se on ykkösasia.

Jo 10 ennätyskuumaa kuukautta

Ilmastonmuutosta seuraava EU:n Copernicus-palvelu kertoi viime viikolla, että tämän vuoden maaliskuu oli mittaushistorian kuumin maaliskuu ja jo kymmenes perättäinen ennätyskuuma kuukausi putkeen. Maaliskuu oli 1,68 astetta lämpimämpi verrattuna aikaan ennen teollistumista eli suunnilleen vuosiin 1850-1900.

Maaliskuun loppuun päättynyt 12 kuukauden jakso oli mittaushistorian kuumin vuosi, joka oli esiteolliseen aikaan verrattuna 1,58 astetta lämpimämpi.

Suomessa kulunut talvi on ollut 2000-luvun säihin verrattuna kylmä, mutta 10. huhtikuuta Lappeenrannan Konnunsuolla keikahdettiin lämpöennätyksen puolelle. Ilmatieteen laitos kertoi, että lämpötila nousi +20,1 asteeseen. Tämä oli kalenterivuoden aikaisin +20 asteen ylitys tilastoissa, joita on pidetty vuodesta 1959 asti.

Saksassa taas koettiin sunnuntain 7. huhtikuuta vastaisena yönä paikoin trooppinen yö eli yli +20 asteen yölämpötila, kertoi Saksan sääpalvelu Deutscher Wetterdienst eli DWD.

Yksi yksittäisistä lämpöennätyksistä on Etelämantereelta ja jo vuoden 2022 maaliskuulta. Brittilehti Guardian kertoo, että Concordia-tutkimusasemalla Etelämantereella mitattiin tuolloin 38,5 astetta korkeampi lämpötila kuin mikä on ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo.

Ilmastomallien ylärajoilla

Maaliskuussa Yhdysvaltain avaruustutkimuslaitoksen Nasan Goddard-instituutin johtaja Gavin Schmidt arvioi Nature-lehdessä lämpenemisen olevan jo niin rajua, että tutkijoiden käyttämät ilmastomallit eivät pysty sitä selittämään.

- Jos poikkeama ei tasaannu elokuuhun mennessä - perusteltu arvio aiempien El Nino -ilmiöiden perusteella - silloin maailma on tuntemattomalla alueella, kirjoittaa Schmidt.

Korhonen toppuuttelee ja huomauttaa, että Schmidtin kirjoitus ei pohjaudu varsinaisiin ilmastomalleihin, vaan tilastolliseen tarkasteluun.

- Hän kirjoittaa vähän raflaavasti. Kyllä viimeksi kulunut vuosikin mahtuu ilmastomallien haarukkaan. Tosin se on haarukan ylärajoilla, sanoo Korhonen.

Syitä äkilliseen lämpötilan nousuun on useita.

- El Nino -ilmiö on yksi ihan selkeä syy. Pitää muistaa myös se, että kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä kasvaa koko ajan, sanoo Korhonen.

Eteläisen Tyynenmeren lämmittävä El Nino -ilmiö toistuu noin 2-7 vuoden välein ja vaikuttaa koko maapallon ilmastoon. Tämänkertaisen El Ninon ennakoidaan heikkenevän tämän vuoden loppukesään mennessä.

- Lämpenemisen etenemistä kannattaa seurata seuraavat pari vuotta, sanoo Korhonen.

Jos El Ninon hiipumista seuraavina vuosina maapallon keskilämpötilat edelleen pysyvät poikkeuksellisen korkeina, silloin saattaa Korhosen mukaan olla aihetta tarkastella, ovatko nykyiset ilmastomallit riittäviä myös lämpenevässä ilmastossa.

Tutkijapiireissä on arveltu yhdeksi äkillisen lämmönnousun osasyyksi myös rajua tulivuorenpurkausta Tyynenmeren Tongalla tammikuussa 2022. Korhosen mukaan sillä on sekä ilmastoa lämmittäviä että viilentäviä vaikutuksia.

Auringon säteilyn voimakkuus vaihtelee noin 11 vuoden sykleissä, ja tämäkin saattaa olla yksi syy ennätysvuoden taustalla. Korhosen mukaan vaikutus on kuitenkin pienehkö.

Päästöjen vähentäminen oleellisinta

Korhonen painottaa, että oleellisinta on ilmastonmuutoksen syihin puuttuminen: hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjä pitää vähentää.

Luonnon hiilinielut - puut ja muu kasvillisuus - ottavat hiilidioksidia ilmakehästä. Korhosen mukaan myös keinotekoinen hiilidioksidin poisto voi olla tarpeen.

Jos ilmasto edelleen lämpenee ennakoitua nopeammin, saattaa Korhosen mukaan herätä kiinnostusta ilmaston keinotekoiseen muokkaamiseen. Tämä tarkoittaisi auringon säteilyn heijastamista poispäin ilmakehän yläosissa.

Mahdollinen - tässä vaiheessa kuitenkin teoreettinen - keino olisi jäljitellä voimakkaita tulivuorenpurkauksia. Niiden päästöistä syntyy pienhiukkasia stratosfääriin eli noin 20 kilometrin korkeuteen, missä hiukkaset heijastavat auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Tiedossa on, että aiemmin erittäin suuret tulivuorenpurkaukset ovat viilentäneet maapallon ilmastoa jopa yli vuodeksi kerrallaan.

2024-04-20T03:15:14Z dg43tfdfdgfd